Hyvin yleinen tapa ottaa kuva on nostaa puhelin siihen korkeuteen, missä se sattuu olemaan, useimmiten hieman kuvattavan pään yläpuolelle. Tämä ylhäältä otettu kuvakulma saa kuvattavan näyttämään pieneltä ja alistuvalta, vaikka se ei olisi tarkoitus lainkaan. Kun puhelin lasketaan sen sijaan tarkalleen kuvattavan silmien korkeudelle, kuva muuttuu heti tasavertaisemmaksi ja luonnollisemmaksi. Katsoja kohtaa kuvattavan suoraan silmästä silmään, aivan kuten tavallisessa keskustelussa kasvotusten. Tämä pieni muutos vaikuttaa yllättävän paljon siihen, miltä koko kuva lopulta tuntuu katsojasta.
Oikean korkeuden löytäminen vaatii usein hieman vaivaa, erityisesti silloin, kun kuvattava on lapsi tai istuu alempana kuin kuvaaja itse. Silloin kannattaa kyykistyä, polvistua tai jopa istua alas, jotta puhelin todella osuu samalle tasolle kuin kuvattavan kasvot. Aikuisten kohdalla riittää usein pieni kumartuminen tai puhelimen laskeminen hieman alemmas totutusta asennosta. Kannattaa katsoa puhelimen näytöltä, missä kohtaa kuvaa kuvattavan silmät sijaitsevat, ja säätää korkeutta, kunnes ne ovat suunnilleen kuvan keskikohdassa.
Näin vältät turhan ylä- tai alakulman
Toinen yleinen virhe on kuvata liian alhaalta ylöspäin, jolloin kuvattava näyttää liian suurelta tai vääristyneeltä suhteessa taustaan. Tämä kulma sopii joskus tarkoituksella käytettynä, mutta arkisessa kuvassa se voi tehdä lopputuloksesta oudon näköisen ilman selvää syytä. Silmien korkeus on turvallinen ja luotettava lähtökohta, johon voi aina palata, jos ei ole varma, mikä kuvakulma toimisi parhaiten kyseisessä tilanteessa.
Ryhmäkuvissa silmien korkeuden löytäminen on hieman haastavampaa, koska kuvattavat voivat olla eripituisia. Silloin kannattaa tähdätä keskimääräiseen korkeuteen ryhmästä, tai vaihtoehtoisesti pyytää lyhyempiä henkilöitä nousemaan hieman korkeammalle esimerkiksi askelmalle. Näin kaikkien kasvot saadaan mahdollisimman lähelle samaa tasoa, eikä kukaan jää kuvassa selvästi muita pienemmäksi tai alempaan asentoon.
Silmien korkeudelle laskeutuminen on yksinkertainen tapa, joka parantaa lähes jokaista kuvaa ihmisistä. Se ei vaadi mitään erityisiä välineitä, ainoastaan hetken pysähtymistä ja puhelimen korkeuden tarkistamista ennen kuvaamista. Ajan myötä tästä tulee luonteva tapa, jota ei enää tarvitse erikseen muistaa jokaisella kerralla.
